Luonnollisia raaka-aineita, ilman tarpeettomia lisäaineita
Extraravinteikas, runsaasti proteiinia sisältävä täysravinto
Maukas märkäruoka kissagastronomeille
De flesta katter får mask någon gång i livet. Speciellt vanligt är det hos de lite yngre kissarna. Har din katt dessutom ett extra öga för möss är sannolikheten ännu större och då kan det vara viktigare att hålla koll på din katts avmaskning. Hur ofta du bör avmaska din katt beror på ålder och om det är en inne- eller utekatt.
Suurin osa kissoista saa matoja jossain vaiheessa elämäänsä. Tavanomaisempaa se on nuoremmilla kissoilla. Jos kissallasi on lisäksi usein hiiriä kiikarissa, on todennäköisyys matoihin suurempi, ja silloin on tärkeää pitää huolta kissan madottamisesta. Kissan madottamisen tarve riippuu sen iästä ja onko se sisä- vai ulkokissa.
Voi olla vaikeaa tietää onko kissalla matoja.
Laihtuminen, ripuli, oksentaminen, huonontunut turkinlaatu, yskä ja turvonnut vatsa voivat kaikki olla merkkejä madoista. Toisinaan voi myös nähdä matoja ulosteessa tai oksennuksessa.
Mutta usein kissoilla on matoja ilman mitään näkyviä oireita.
Kissan madottaminen on tärkeää, mutta vältä tarpeetonta madottamista. Aivan kuten bakteeritkin, voivat madot kehittää resistenssin madotuslääkkeille. Mutta miten usein kissa sitten pitää madottaa?
Aikuista kissaa ei tarvitse madottaa säännöllisesti, vaan vain silloin kun sillä on matoja. Ulkokissalla voi lisäksi olla tarve säännölliseen madottamiseen, koska sillä unsuurempi riski tartuntaan.
Sen sijaan kissanpennun madottaminen on tärkeää heti alussa. Kissanpentu tulee madottaa ensimmäisen kerran jo kolmen viikon ikäisenä ja sen jälkeen kahden viikon välein aina 16 viikon ikään.
Apteekeista löytyy reseptivapaita matolääkkeitä kissoilla. Kysy neuvoa eläinlääkäriltäsi, jos et ole varma mitä lääkettä juuri sinun kissallesi tulisi antaa. Mikäli kissallasi on pentuja, tulee sekä emokissa että pennut madottaa.
Puhdista myös kissan laatikko erityisen huolellisesti ja pese sen käyttämät makuualustat. Siten vältyt parhaiten madotuksen toistamiselta.
Kissan hiekkalaatikko on usein näytelmän konna, kun puhutaan matojen tartunnasta. Näkymättömät suolinkaismadon munat voivat levitä kissan ulosteen kautta ja jos kotona on useampi kissa, on riskinä, että ne tarttuvat kissasta toiseen.
Jos sinulla on lisäksi touhukas ulkokissa, se suurella todennäköisyydellä saa tartunnan hiiristä, linnuista ja muista väli-isännistä. Heisimato ei kuitenkaan tartu kissasta toiseen.
Nuorilla kissoilla on lisäksi iso riski saada suolinkaistartunta emokissalta, kun se imettää pentuja. Tämän vuoksi kissanpennut tarvitsevat tiheän madotuksen.
Jos kissasi viihtyy ulkona, kasvaa matotartunnan riski. Tämä siksi, että kissa mielellään metsästää tartunnan saaneita väli-isäntiä.
Sisäkissalle on syytä käyttää hellävaraisempaa madotusta, koska riski suolistoloisille on niillä pieni. Tarpeetonta madotusta tulisi välttää, joten ei-metsästävän, valmisruokaa syövän sisäkissan kohdalla olisikin syytä tutkia kissan ulostenäyte vuosittain ja madottaa vain tarvittaessa. Kissa voi kuitenkin saada tartunnan kenkien mukana sisäänkantautuvasta maaperästä tai ikkunasta lentävistä hyönteisistä. Tarkkaile siis oireita, ja mikäli niitä ilmenee, on kissa syytä madottaa.
Madoton kissa on onnellinen kissa!
Suolinkaistartunnan riski ihmisiin on erittäin pieni, ja se harvoin sairastuttaa ihmisen. Kissan suolinkaiset eivät lisäksi pysty kehittymään täysikasvuisiksi ihmisessä, joten mahdollinen tartunta menee useimmiten ohi itsestään.
Kissan kynsien leikkaaminen voi tuntua epämukavalta sekä sinusta että kissastasi, mutta se on kuitenkin välttämätöntä. Jotta kissan kynsiltä välttyisivät huonekalut, kissakaverit ja muut perheenjäsenet, on kissan kynsiä syytä tarkkailla ja leikata niitä toisinaan.